
Nuotiotulilla tänään: Hitonmoinen kiire
🕘Ministeriössä on hirmuinen kiire, eikä ”ehditä” ottaa käsittelyyn eduskunnan hyväksymää kansalaisaloitetta. Ei, vaikka hallitus on eduskunnan alainen.
Teoksen ja Siltalan kustantamoissa on hirmuinen kiire, jonka takia tuhottiin valtava määrä painettuja kirjoja makuloimalla *) ne. Eikö niitä kirjoja olisi voinut lahjoittaa vaikka sairaaloihin ja palvelutaloihin tai myydä minisummalla halukkaille?
Vähän kaikilla tuntuu olevan hirmuinen kiire – usein tosiasiassa ei minnekään.

Kiireeseen vetoaminen ja kiireen jatkuva toistaminen on yksinkertainen keino jättää asioita hoitamatta, vaikka ne tosiasiassa olisi ollut mahdollista hoitaa. On niin komeaa -jaa miksi, sitä en tiedä!- kertoa muille olevansa niin kiireinen.
Jatkuva tehty kiire on vain yritystä korostaa omaa tärkeyttä ja vastuun siirtämistä muualle. Tosiasiassa kyse on useimmiten halusta ja organisoinnin puutteesta. Tai sitten otetaan syystä tai toisesta enemmän tehtäviä, joita ei alkujaankaan olisi ollut mahdollista tehdä. Anteeksi, mutta… ”Järjen käyttö on sallittua, jopa toivottavaa.”
*) Makulointi tarkoittaa kirjojen silppuamista uuden paperimassan raaka-aineeksi.

