Kuvassa on hyvin esillä asioita, joita selvitetään, kun maailman onnellisinta kansaa määritellään. (katso Onnellisuusindeksi-taulusta)
Näiden lisäksi kysytään ihmisiltä, kuinka onnellinen hän on. Tässä on aikamoinen muuttuja, sillä ensinnä, asiaa kysytään asukkailta, ei kansalaisilta. Tämä tarkoittaa, että vastaajissa on mukana mm. maahanmuuttajia, joilla voi olla hyvinkin erilainen käsitys onnellisuudestaan. Jos asiaa ajattelee tällaisen tunnepitoisen kysymyksen osalta, tuntuu, että vastaus voi olla hyvin erilainen vaikka maanantaina aamulla tai perjantaina työviikon päättyessä ja vapaan alkaessa. Lisäksi koko käsite, ’onnellinen’, on monitahoinen ja voi tarkoittaa eri ihmisille ihan eri asiaa.
Tästä tekoäly antoi mielenkiintoisen näkemyksen: ”Jos ihminen ajattelee:
”No, eihän tässä nyt mitään hätää ole. Terve olen, katto pään päällä ja asiat ovat ihan hyvin.” Hän saattaa antaa 8. Toinen ihminen voisi ajatella: ”Olen valtavan onnellinen! Elämä on ihanaa.” Ja myös hän antaa 8. Numero on näissä aivan sama, mutta tunnetila aivan erilainen.
Ja suomalainen tunnetusti voi pitää 8:aa jo melkoisen maireana arviona.😄”
Jos onnellisuutta kysyttäisiin minulta, vastaisin joskus kuulemani viisauden tapaan: ”Eikö onnellisuutta voisi olla se, ettei ole onneton”. Jotenkin koen sen omaksi totuudekseni.
Tekoäly totesikin, että olisi reilumpaa puhua maailman tyytyväisimmästä kansasta kuin onnellisimmasta. Niissä on kuitenkin iso ero. Olen muuten tästä aivan samaa mieltä.
❓Millaisia ajatuksia tämä sinussa herättää❓
#maailman onnellisin kansa, #tutkimus, #onnellisuus, #tyytyväisyys
jatanjuttuja.online 
Eniten jotain… on todellakin lähes aina määrittelykysymys. Ja onnellisuus, jos mikä, on todellakin hyvin epämääräinen käsite. Näen itse, että onnellisuus on lähinnä asenne, mitä enemmän ihminen keskittyy hyviin asioihin ja kiitollisuuteen, sitä onnellisempi ihminen. Monissa rutiköyhissä maissa ihmiset keskittyvät helpommin vain käsillä olevaan hetkeen ja osaavat iloita pienestäkin hyvästä siinä. Suomalaiset taas, onko toista yhtä tyytymättömältä ja kaikesta mahdollisesta huolestuneelta tuntuvaa kansaa, vaikka meillä kaikkien poliittisten heikennystenkin jälkeen on suuri osa asioista selvästi keskivertoa paremmin. Ja jotenkin silti aina saadaan meistä ”onnellisimpia”. Aika kummallinen juttu…! :D t. Kiki
Sanoit niin osuvasti suomalaisille tyypillisestä asenteesta; ainainen valitus pinnalla. Usein olen ihmetellyt, mikä juttu noissa tutkimuksissa on, kun saavat Suomen onnellisemmaksi maaksi. En muista, millä sijalla tuossa esim. Norja oli, mutta paljon siellä käyneenä ja ihmisten kanssa aikaa viettäneenä koen, että en todellakaan ole siellä moista ruikutusta kuullut. Jotenkin vaan en kykene uskomaan koko tutkimukseen.