Elämää Huippuvuorilla isoissa muutoksissa

Tänään tuon esille asioita elämästä Huippuvuorilla todellisuutta olevan ilmastonmuutoksen keskellä. Kyse on siis oikeasta elämästä, ei mistään huuhaa-jutusta!

Huippuvuorten norjankielinen nimi, Svalbard, merkitsee ’kylmää rannikkoa’.


ARJEN ELÄMÄSTÄ

Saariryhmä on yksi harvoista paikoista, jonne voi muuttaa mistä päin maailmaa tahansa. Yksi ehto tulossa kuitenkin on: viisumia ei tarvita, mutta työpaikka ja asunto pitää olla. Saarelle saavutaan Norjan kautta, joten passi – tai Pohjoismaiden asukkailta henkilökortti (ajokortti ei riitä!) – tarvitaan.
Tärkeä tieto on myös se, että saarten asukkaat eivät ole oikeutettuja toimeentulo- eikä asumistukeen. Asukkaat eivät voi saada käytännön tukea, jos he ovat sairauden, vamman tai ikänsä vuoksi erityisen avun tarpeessa. Eli, on tultava toimeen omillaan.

Huippuvuorilla kaiken kaikkiaan asuu n. 2900 asukasta (alkuvuodesta 2026 yhteensä 2904). Longyearbyen on vilkas pikkukaupunki, jossa asuu ihmisiä noin 40 eri maasta.
Saarella asuva väestö on nuorta, ja merkittävin ikäryhmä ovat 25–44 -vuotiaat. Yli 70-vuotiaita ei ole juuri ollenkaan. Yksi syy iäkkäiden puuttumiseen on varmaan se, ”ettei saarella saa kuolla”. Kun ihminen sairastuu vakavasti tai vanhenee, hän muuttaa / hänet kuljetetaan mantereelle. Saarelle ei saa kuolla, koska sinne ei voida haudata ketään. Syynä tähän on ikirouta, joka estää ruumista maatumasta.

Saarella ei saa kuolla, mutta toisaalta, saarella ei myöskään ole synnytyssairaalaa, vaan synnytykset hoidetaan mantereella. Saarella on pieni sairaala peruspalveluja varten.

Elämään saarella vaikuttaa myös se, että lokakuun lopulta maaliskuun alkuun aurinko ei nouse lainkaan, joten alueella eletään yli sata päivää ilman auringonnousua.

Ei ja kyllä; Huippuvuorilla ei yleensä omisteta asuntoa, vaan asutaan vuokralla. Ja kyllä, lähes kaikilla asukkailla on lumikelkka, koska sillä liikkuminen on yleensä helpointa. Saarella on vain vähän teitä.  Ruoka ja diesel, jolla rakennukset lämmitetään, rakennustarvikkeista suuri osa ym. pitää kuljettaa tänne muualta. Puita ei ole. korkeimmat kasvit saarten etelä- ja keskiosissa ovat varpuja. Pohjoisempana ei kasva ainoatakaan puuvartista kasvia.

Merkittävä huomio on sekin, että kaikkialla on putkistoja, jotka ovat maan päällä telineiden varassa eli irti maasta. Näissä putkistoissa ovat mm. sähköverkot. Tämä siksi, ettei ikiroutaan voi kaivaa mitään, eikä ilmastonmuutoksen aiheuttamasta ikiroudan alkaneesta sulamisesta ja sen aiheuttamasta maan liikkumisesta johtuen edes ikiroudan päälle ei voi tällaisia rakentaa.

Saarille avattiin lentoasema vuonna 1975, saaret liitettiin puhelinverkkoon vuonna 1978 ja yleisradiolähetykset alkoivat näkyä saarilla vuonna 1984. Suorat ja reaaliaikaiset NRK:n televisiolähetykset alkoivat näkyä Longyearbyenissä vuonna 1984 satelliittiyhteyksien myötä.

Pari huomiota vielä: Alkoholin myyntiä säännöstellään tiukasti: kuukaudessa voi ostaa kaksi litraa väkevää viinaa ja 24 tölkkiä olutta. Viinin myyntiä ei kuitenkaan säännöstellä. Ikärajoista ja muista määritteistä kannattaa ottaa ennakkoon selvää, jos aikoo matkustaa Huippuvuorille.
Ravintoloissa ja virastotaloissa kävellään sukkasillaan tai erillisillä ”helposti jalkaan laitettavilla” sisätossuilla.

JUOMAVESI

Norjassa on totuttu, että hanasta tuleva vesi on hyvänlaatuista ja turvallista juotavaksi. Longyearbyenissä kuitenkin asukkaita varoitetaan juomasta hanavettä. He joutuvat täyttämään astiansa supermarketissa olevasta keskitetystä säiliöstä, josta saa suodatettua vettä.
Kaupungin tärkein vedenlähde on Isdammen-niminen patoamalla muodostettu järvi. Kun jäätynyt maa sulaa, aiemmin jäässä olleet kivilajit ja mineraalit joutuvat kosketuksiin veden ja hapen kanssa. Tämä voi käynnistää kemiallisia reaktioita, joiden seurauksena metalleja liukenee veteen. Syyskuussa 2025 mitatuissa vesinäytteissä mangaanipitoisuus oli 25 kertaa suurempi kuin Norjan kansanterveyslaitoksen suosittelema taso. Myöhemmin mangaanipitoisuus laski, mutta tänä vuonna myös sulfaatti- ja nikkelipitoisuuksien havaittiin ylittävän suositellut rajat.
Nyt kaupungissa etsitään ratkaisua veden puhdistamiseen, mutta se on sekä todella kallista että vaikeaa, kun ei voida tietää, miten ikiroudan sulaminen jatkossa vaikuttaa maan käyttäytymiseen.
Ilmastonmuutos tuo eteen ongelmia, joihin ei olla mitenkään varauduttu!

KODIT

Kodit on rakennettu ikiroudan päälle ja perustukset ovat aiemmin tehty puusta, koska sen ajateltiin kestävän ikiroudan ansiosta pitkään. Sään muutosten myötä rakennukset on alettu rakentaa erilaisten paalurakennelmien päälle.
Nyt ilmastonmuutos on vaikuttanut sen, että ikirouta on paikoin jo alkanut sulaa. Näin rakennusten perustukset, seinät jne. ovat vaurioituneet. Kylässä on taloja, joissa ei voi enää turvallisesti asua maanpinnan liikkumisen aiheuttamien vaurioiden takia.
Kun rakentamisessa ei voida enää luottaa ikiroudan tuomaan turvalliseen maapohjaan, on rakentaminen vaikeuksissa. Kukaan ei voi ennakoida, miten sulaneen ikiroudan vapauttama maa reagoi. Maan liikehdintä pienelläkin alueella voi olla eri kohdissa hyvin erilainen. Tämä lisää kylässä asuntopulaa, joka puolestaan vaikeuttaa uusien asukkaiden saamista.
Saarella on kokeiltu myös talojen kiinnittämistä peruskallioon. Se kuulostaa hyvältä, mutta tässä on todettu talojen liikehdintää, kun kallio elää ikiroudan sulamisen myötä. Näiden talojen on havaittu mm. nousevan ylöspäin. Miten tämän voisi estää?

LUONTO MYLLERTÄÄ

Vuodesta 1971 lähtien lämpötila on noussut Huippuvuorilla keskimäärin neljällä asteella, viisi kertaa maailman keskiarvoa nopeammin. Talvikeskilämpötila on noussut hätkähdyttävät seitsemän astetta.
Jäätikkötutkija Andy Hodson toteaa: ”Jäätikkö on hitaasti kuolemassa!” Se on raju muutos, sillä jäätikön sulaminen tarkoittaa niin lämpötilan nousua kuin merenpinnan nousua. Mistä sen huomaa?

Jäätikkö ei enää kerää talvella riittävästi uutta lunta. Kun sataa, veden osuus kasvaa lämpötilan nousestessa.
Jäätikkö ohenee paikoin arviolta yhdestä neljään metriä vuodessa. Näin jäätikkö näyttää nyt jo hyvin erilaiselta kuin vain muutamia vuosia sitten.
Vuonoihin ulottuvien jäätiköiden reunat vetäytyvät ja jää vajoaa mereen. Tätä sanotaan jään poikimiseksi. Tämä voi aiheuttaa isoja aaltoja, joten merellä liian lähelle jäätikköä meneminen on vaarallista.
Vuoden 2024 poikkeuksellisen korkeat kesälämpötilat johtivat siihen, että koko Huippuvuorten saaristosta menetettiin noin prosentti jäästä, jota saarten pinta-alasta on n. 57%.

LUMIVYÖRYT JA MAANVYÖRYT

Joulukuussa 2015 kylän yllätti lumivyöry, jossa tuhoutui 11 taloa kylää vartioivan Sukkertoppen-vuoren alla. Onnettomuudessa kuoli kaksi ihmistä. Tapahtuma johti siihen, että Huippuvuorten yliopistokeskukseen perustettiin Arctic Safety Centre eli arktisen turvallisuuden keskus.

Vuoden 2017 lumivyöryssä puolestaan tuhoutui kuusi kotia. Vaarassa olevilta alueilta asukkaita evakuoidaan toistuvasti vyöryuhan takia.
Ilmastonmuutos vaikuttaa myös lumivyöryjen syntyyn. Kun lämpötila nousee ja sateet lisääntyvät, lumen rakenne ja vuoristojen olosuhteet muuttuvat. Mahdollisten lumivyöryjen pysäyttämiseksi on vuorille rakennettu lumiaitoja. Osa vaarallisella alueella olevista taloista on purettu ja vähän etäämpänä olevien asukkaita on jouduttu evakuoimaan useamman kerran. Kun Turvallisuudenkeskuksessa tai muualla havaitaan riski lumivyörystä, tiet suljetaan ja asukkaita varoitetaan vaarasta.
Kesäisin rankkasateet ovat lisänneet maanvyöryjen riskiä. Kuiva tundra ei ehdi imeä vettä niin nopeasti kuin sade vettä tuo. Kun sitten tulee pakkanen, vesi jäätyy ja hankaloittaa esim. Porojen elämää. Porojen on vaikea saada ravintoa jään alta.

JÄÄKARHUT

Saarella on n. 3000 jääkarhua (ja n. 2900 ihmistä asuu saarella). Heti kylän ulkopuolella voi nähdä jääkarhun. Joskus jääkarhu voi tulla jopa kylään.
Jääkarhuvaarasta muistutetaan kylän rajoilla. Jos lähtee kylän alueelta, tulee olla mukana kivääri ja taito sen käyttämiseen. Ase on tarkoitettu ennenkaikkia jääkarhun pelottelemiseen. Asetta saa käyttää ampumiseen vain todellisessa hätätilanteessa eli jos jääkarhu on hyökkäämässä. Jääkarhu on muuten rauhoitettu.
Jääkarhujen tilanne vaikeutuu kaiken aikaa, sillä kun meri ei jäädy entiseen tapaan, se vaikeuttaa jääkarhun ravinnonhankintaa. Tästä taas seuraa, että jääkarhuja nähdään enemmän ihmisasumusten lähistöllä.

VUONO EI JÄÄDY

Vielä 15 vuotta sitten kaupungin edustalla oleva vuono jäätyi talvisin kokonaan ja toimi väylänä moottorikelkoille kauas muihin asutuskeskuksiin. Nyt muutamana talvena vuono ei ole ollut koko talvena jäässä.
Kesäisen merijään määrä on puolittunut 1980-luvulta lähtien. Jotkut tutkijat pelkäävät, että se häviäisi kokonaan vuoteen 2035 mennessä.

MATKAILUSTA

Huippuvuoret tunnetaan arktisen luonnon tutkimuksesta, matkailusta ja seikkailuista. Sinne matkustetaan näkemään jäätiköitä, vuoria ja pohjoisen erämaata. Turisteja kehoitetaan turvallisuussyistä liikkuvan paikallisen oppaan seurassa ainakin kylien ulkopuolella.
Lumivyöryt, maanvyöryt ja se, ettei vuono jäädy, ne kaikki vaikuttavat myös matkailun parissa toimivien yritysten toimintaan. Jos tänään on tietty maisema tai jäätä jossain, kaikki voi olla huomenna toisin. Siksi oppaiden on kaiken aikaa seurattava luonnon merkkejä ja varmistettava kaikkien turvallisuus muuttuvien olosuhteiden keskellä.

SIEMENPANKKI ELI TUOMIOPÄIVÄN HOLVI ELI MITEN HUIPPUVUORILLAKIN VARAUDUTAAN TULEVAAN

Maailmalla on paljon vähän erilaisia siemenpankkeja. Vuonna 2008 aloitti Huippuvuorilla siemenholvi, jonne kerätään näytteitä maailman tärkeimpien maatalouskasvien lajikkeiden siemenistä. Kallioon on louhittu kolme säilytysholvia, joihin kulkee noin 120 metrin pituinen yhteystunneli. Holvien lämpötila jäähdytetään −18 asteeseen. Vuonna 2017 kesän runsaiden sateiden seurauksena holvin tunneliin tuli vettä. Siemenholvit kuitenkin säilyivät ongelmitta. Tämän jälkeen on holveja vahvistettu huomioiden ilmastonmuutoksen aiheuttamat muutokset säässä.

ENTÄ, MITÄ TÄSTÄ SEURAA?

Voisi helposti sanoa, ettei kukaan tiedä, mitä tästä seuraa. Mutta, ei mennä nyt niin helpolla. Ilmastonmuutosta ei voi kieltää, kun perehtyy olosuhteiden muutoksiin esim. Huippuvuorilla! Siellä kaikki vaan tapahtuu merkittävästi nopeammin kuin muualla.
Kuten Huippuvuorilla on todettu, kaikki on ajateltava aivan uudella tavalla. On etsittävä ja löydettävä aivan uudenlaisia ratkaisuja niin monella tasolla vaikka nämä aiheuttavatkin merkittäviä kustannuksia.

Samalla, kun Huippuvuorilla etsitään ja löydetään ratkaisuja, on muuallakin syytä tarttua ilmastonmuutoksen tuleviin vaikutuksiin eri puolilla maailmaa. Emme voi tietää kaikkea, mutta voimme tehdä monenlaisia ratkaisuja. Kun ajattelemme, miten nopeasti muutokset ovat tapahtuneet Huippuvuorilla, tulee meidän muistaa, että sama voi tapahtua muuallakin toisenlaisin, kyseisen paikan olosuhteiden mukaisin tavoin. On viisasta toimia mahdollisuuksien mukaan ennakkoon!

Lähteitä: Karen McVeigh, The Guardian, 21.10.2026. Alkuperäinen artikkeli englanniksi
Wikipedia sekä useat yksityiset Huippuvuorilla vierailleet toimittajat ja matkailijat.
Jos suunnittelet matkaa Huippuvuorille, katso englanninkielinen Opas Svalbardiin matkaaville: https://www.youtube.com/watch?v=8qB5TmYWs6s

Kuvat antamieni ohjeiden mukaan toteutti ChatGPT